YouTube-videot voivat sisältää useita musiikkiteoksia. Tällaisia tapauksia on useita, kuten esimerkiksi videot, jotka sisältävät niin sanottuja sekoituksia. Kyseisistä videoista voi seurata monimutkaisia omistajuustilanteita, kun useat äänitallenteet ja/tai sävellykset ovat tehneet niihin vaatimuksia. Useiden musiikkiteosten tapauksissa on tärkeää, että julkaisijat edustavat omistajuusosuuksiaan totuudenmukaisesti. Seuraavassa esitellään kolme yleisintä tapausta ja julkaisijan vaatimuksiin liittyvät parhaat käytännöt.
Soittolistavideo (tämä sekoitetaan usein sekoitukseen)
Tällaisten videoiden ääni koostuu useista yksittäisistä musiikkiteoksista (yleensä kokonaisista kappaleista), jotka toistetaan yksi toisensa jälkeen niin, että niistä muodostuu soittolista yksittäiseen videoon. Yleensä erillinen äänitallenne-sisältökohde on tehnyt vaatimuksen videon kustakin kappaleesta.
Näissä tapauksissa toimitaan tavalliseen tapaan tekemällä vaatimus tai linkittämällä:
- Julkaisijoiden tulee linkittää sävellyksen osuus tavalliseen tapaan jokaiseen äänitallenne-sisältökohteeseen, joka on tehnyt vaatimuksen videosta.
- Jos asianmukainen äänitallenne ei ole tehnyt vaatimusta kyseisestä videosta, julkaisijan tulee toimia yhdessä äänitallennetta hallitsevan tahon kanssa, jotta se voi tehdä vaatimuksen videosta asianmukaisella sisältökohteella.
Huomaa, että tällaiset videot eivät ole sekoituksia, vaikka niillä onkin joitakin samanlaisia ominaisuuksia.
Vain online-vaatimus ‑video, ei äänitallennetta/musiikkivideota/taidemusiikkikappaletta (tai se on virheellinen)
Tällaisten videoiden ääni koostuu yhdistetyistä mutta toisistaan erottuvista kappaleista (esimerkiksi a cappellaa laulava käyttäjä, joka siirtyy saumattomasti kappaleesta toiseen aivan kuin sekoituksessa). Olet ehkä huomannut, että levy-yhtiöt tekevät joskus vaatimuksen tällaisista videoista käyttäen yhtä tai useampaa äänitallenne-sisältökohdetta viralliseen päätallenteeseen, vaikka päätallenteita ei käytetä videolla. Tämä ei ole oikea tapa.
- Julkaisijoiden tulee ensin etsiä olemassa olevaa äänitallenne-sisältökohdetta, joka edustaa videolla olevaa koko sekoitusta (eli kaikkia artistin videolla esittämiä musiikkiteoksia vastaavaa yksittäistä sisältökohdetta). Jos sellainen löytyy, etene seuraavaan osioon (Sekoitus, jossa on äänitallenne/musiikkivideo/taidemusiikkikappale).
- Jos sekoitusta vastaavaa äänitallennetta ei löydy, sävellyksen osuus ‑sisältökohteita voidaan käyttää suoraan vaatimuksen tekemiseen videosta ja maksu suhteutetaan automaattisesti videoon tehtyjen sävellysvaatimusten määrän mukaan. Jos julkaisija hallinnoi useita sekoituksen sävellyksiä, sen tulee tehdä vaatimus kustakin sävellyksestä.
- On tärkeää pyytää kaikkia äänitallenteiden omistajia, jotka eivät liity online-vaatimus-sekoituksiin, poistamaan vaatimuksensa. Jos esimerkiksi suositun kappaleen cover-versiosta on tehnyt vaatimuksen kyseisen kappaleen virallisen pää-äänitallenteen sisältökohde, julkaisijan tulee pyytää levy-yhtiötä luopumaan vaatimuksesta.
Aivan kuten edellisessä tapauksessa, tällaiset videot eivät välttämättä ole sekoituksia ja niissä voidaan toimia tavalliseen tapaan tekemällä vaatimus tai linkittämällä.
Sekoitus, jolla on äänitallenne/musiikkivideo/taidemusiikkikappale
Tällaisissa tapauksissa videosta tekee vaatimuksen yksittäinen äänitallenne/musiikkivideo/taidemusiikkikappale, joka edustaa koko sekoitusta ja siinä olevia teoksia. Jos useat julkaisijat yrittävät upottaa yksittäiset sävellyksensä videoiden äänitallenteeseen, ne ovat ristiriidassa, koska videosta vaatimuksen tehnyt sisältökohde edustaa todellisuudessa useita musiikkiteoksia. Julkaisijoiden on toimittava yhdessä ja edustettava omistajuuksiaan todenmukaisesti mutta olla myös avoimia käyttämään seuraavaa työnkulkua prosessin nopeuttamiseksi.
- Julkaisija paikantaa kyseistä sekoitusta koskevan äänitallenne-sisältökohteen sekä kuuntelee sekoituksen ja selvittää siinä olevien sävellysten määrän. Huom. Kunkin sävellyksen toistomäärää ja käytetyn sävellyksen pituutta ei oteta huomioon tässä lähestymistavassa, vaan siinä huomioidaan ainoastaan erillisten sävellysten kokonaismäärä.
- Kumppani luo sen jälkeen sekoitukselle uuden sävellyksen osuus ‑sisältökohteen eikä käytä edustetun sävellyksen olemassa olevaa sävellyksen osuus ‑sisältökohdetta.
- Julkaisija laskee omistusprosentin kertomalla yksittäisen sävellyksen omistusprosentin yhdellä ja jakamalla sen sekoituksen sävellysten lukumäärällä.
Esimerkki:
- Äänitallenne-sisältökohde Sekoitus-Äänitallenne-sisältökohde edustaa kappaletta Sekoituskappale. Kappaleessa Sekoituskappale on neljä erillistä sävellystä: Kappale 1, Kappale 2 jne.
- Julkaisijalla A on hallussaan 40 prosenttia Kappale 1:n maailmanlaajuisesta esiintymislisensoinnista ja 20 prosenttia Kappale 2:n maailmanlaajuisesta esiintymislisensoinnista.
- Julkaisija A paikantaa Sekoitus-Äänitallenne-sisältökohteen ja kuuntelee viitetiedoston. Sen perusteella sekoituksessa on neljä sävellystä (Kappale 1, Kappale 2 jne.). 1 jaettuna 4:llä = 0,25, eli jokainen sävellys edustaa 25 prosenttia sekoituksesta.
- Julkaisija A luo sen jälkeen uuden sävellyksen osuus ‑sisältökohteen Sekoitus-Sävellys-sisältökohde, joka edustaa sen osuutta sekoituksesta. On tärkeää, että tämä eroaa julkaisijan olemassa olevista kappaleiden 1 ja 2 sävellyksen osuus ‑sisältökohteista.
- Koska Julkaisija A voi lisensoida 40 prosenttia kappaleesta 1 ja 20 prosenttia kappaleesta 2, sen omistajuus sekoituksen uudesta sävellyksen osuus ‑sisältökohteesta on seuraava: (40 %:n omistajuus * 25 % sekoituksesta) + (20 %:n omistajuus * 25 % sekoituksesta) = 15 %.
- Julkaisija A upottaa Sekoitus-Sävellys-sisältökohteen Sekoitus-Äänitallenne-sisältökohteeseen.